Routalempi

Mitä haluan

sen sinäkin saat

valtimosi auki hankaan

ihosi kalpean

lumossa odotan

kun ruumiisi viilenee

en osaa rakastaa

kuin kylmää naisen lihaa

kuin siasta veresi lasken

painan huuleni rinnoille

nostan helmaa ruumis paidan

kalman kirpeys

työntyy sieraimiin

survon itseni sisään

kylmään lihaan

runnon kunnes saan

ei älä

huomenna jo kalloosi kusen

on se niin surkea, leuaton

uuden morsion saan

kun jalkojen alla makaa kirkkomaa