Eikä vielä ole edes ilta

Odottaa edessä

Se, miltä pelastettu on.

Merkit tunnistaa

ennestään.

Niihin hakeutuu,

Jotka tekee sen

Saman haavan kuin

Ensimmäinen.

Missä päättyy kauneus

Ja alkaa riippuvuus?

Ne huomaamatta toistensa

Ihoihin pukeutuu.

Luuhun asti on

Tehnyt työnsä aurinko.

Kaunis, armoton,

Hiiltä suudelman perintö.

Kun mieli harhautuu

Nautinnon toivossa,

Niin kuinka pettävä

Kokeminen onkaan?

Tulikaan ei saa

Koskaan tarpeekseen,

Jos sille riitää vaan

Jotain, mikä palaa.

Eikä vielä ole edes ilta.

Eikä vielä ole edes ilta.

Aseesi riisuu mut aseista,

Eikä mulla ole, millä taistella.

Isket vaan oikeella hetkellä,

Muuten olisin vahva.

Mut mä uskon, että voitan lopulta,

Sillä minulla on suunnitelma.

Terä tiukasti luiden välissä,

Kädestäsi kirpoaa kahva.

Luuhun asti on,

Eikä vielä ole edes ilta.

Kaunis, armoton,

Eikä vielä ole edes ilta.