Verenjano

Kun Kuunsäteet Valaisevat

Munumentaaliset Korvet

Se Saapuu Taas Saalistamaan

Verta, Jano Yö Yöltä Kasvaa

Lykantropian Kirous

Suden Henki Astuu Ihmiseen

Noiduttu Ikuisesti

Täydenkuun Aikaan Vaanimaan

Huuto Tuskan Ja Raivon

Kaikuu Halki Metsien

Kun Ihmissuden Jalanjäaljiksi

Jää Vain Kuolemaa

Joka Täysikuu Se Nousee

Peto, Puhdas Vihassa

Yön Jokainen Ääni on Sen

Yön Jokainen Liike on Sen