Metallipurkaus

Lokakuun aurinko

kylmenneill raunioilla

maasta ei nostettu

kultaista viljaa

Yll, kun yritn unohtaa

toisesta huoneesta kuulen

kuinka ne pstvt lapsen

kantavat paljuissa verist vett

Henki, se pakenee

talvi nousee harmaana

kellarit ovat tyhjt

alasluoduin silmin

Ei minun tarvitse kumartaa kuvia

joita ne minusta veistvt

jokaisen tyyni ja suljettu kasvo

piilottaa kirkuvan hirvin

Sielu on metallipurkaus

helvetin ammustehtaalta (4x)

Siin miehen viime huokaus

nyt kun kaikki pyh on annettu

riisuttu tunteilta arvokkuus

pois rannikoilta vetydytty

Sielu on metallipurkaus

helvetin ammustehtaalta (8x)