...Jeesuksen Verestä

Kaikki kerran valkoinen yltänne...

Kerään itselleni ja heille

Rinnallani poltamme kylmän muiston.

Niistä haavoista jotka nauloilla

Aikaan saatiin herramme mahdin

Naulatessa Kristuksen.

Jeesuksen verellä värjäytyneet vaatteenne

Aina ikuisuuteen puemme yllemme.

Aina ikuisuuteen...

Viha on virrannut Tuomiopäivän

Sielujen surusta. Synnyinkasteesta

Mädät kallonne murskataan joukostamme,

Ei sijaa elämälle, ei tuntumaa toivoon.

Inhon ja julmuuden miekka on syvällä lihassanne.

Sielunne liekkeihin, virtoina avoimista

Haavoista ylle hautojen, tuhannen jos toisen

Jeesuksen oppiin kerran turvanneen.

Kaikki hänestä on poissa,

Kahdentoista ensimmäisen

Kuoleman poishuuhtomana

Hautausmaiden tulissa.

...Ja yllämme vaatteenne,

ilman kristinuskon tahraa

ja valhetta vaikka miekanviiltämät,

ja vaikka värjätyt Jeesuksen verestä.