Mustan surman rukous

Hautasuon happaman

Ruttokellot pauhaavat pahuuttaan

Ennustaen tuskallista kuolemaa

Kutsuen lopun hallitsijaa

Tautien suurta kantajaa

Kaikuu kalman jylhä sointu

Mystistä virttään parkuen

Herättäen raadot suohaudastaan

Ulvonta mätäisten kurkkujen

Ylistystä ruton messiaalle

Surmavuosien kylmä jyly yli maiden kantaa

Aikojen takaa tekee uutta tuloaan

Suuri miehensurmaaja nostaa taas katsettaan

Tautien herra, sairauksien ruhtinas

Kohottaa katseensa ruttokuilusta

Mädän soista vetää miekkansa

Julistaa tuomionsa liejuhaudasta

Mädän viikate kamalan kuoleman

Taivaan kannen halkaisee

Repien riekaleiksi Jumalan

Taivaan haavasta tulehtuneesta

Paiseisen kristuksen raadon riuhtoo

Syösten (alas) maahan lihakuoppaan

Äpärän suonsilmään paiskaa

Sekaan isänsä jäännökset

(sekä) madonsyömien enkelten