Risti Ja Ruoska

Ei kukaan muista yhtä orjaa

minkään herran varjosta. (Eivät)

haaskalinnutkaan nuo korjaa

raatojanne roudasta

Ruoska raiskaa sielujanne,

juottaa myrkyn kieletään.

Uskonorjuus - valjaksenne,

ihmissaastaa kynsissään.

Kristuksenne, paimen jonka lampailla

sydämensä, sodat ruokkivat.

Opetettu on käytös pelkurilla,

jonka mieleen valheet tarttuvat

Kuten pian heimojemme lauluissa

Ylistetään vanhaa jumalaa

Jonka viisaus on kansamme saloissa

Veressämme, täynnä ulijasta kunniaa

Ympärillämme vanha metsä aukeaa

Käsissämme on osa vanhaa viisautta

Kuten ennen heimojemme lauluissa

Ylistetään nytkin mustaa jumalaa