Sieluhaaska

Istun tammituolissani

Katsellen liekkien leikkiä

Sanoja, puhetta, laulua

Savun ja varjojen seasta

Jäähtyen kohti taivasta

Palaneiden lapsien itku

Kärsimysten kurja kuoro

Ylistäen Saatanaa

Sama kohtalo odottaa

Kun vieraakseni saavut

Täynnä nuorta henkeä

Ja avarakatseisuutta

Muotoilen kämmenilläni

Hohtavan pallon energiasta

Jonka olen riistänyt

Viattomasta sielustasi

Säilön elinvoimasi

Kristallipikarissa

Mustan kammioni

Pölyisillä hyllyillä

Nauttiakseni sydämin täysin

Kun kaikki toivo on poissa

Ja imen itseeni hurmiossa

Muistosi valosta ja rakkaudesta

Vääristyneen kuvasi

Epätoivon raiskaaman

Ja ilon unohtaneen

Päänsä painaneen

Rippeet raunioituneen

Kirotun ja kuolleen

Sielusi kolkosta valosta

Yhä himmenevästä