Verimalja

Kohottakaa malja

ja juokaa tuholle

ihmisyyden rappiolle

ja turmelukselle

vihan mustaa saastaa

nuolen veistäni

puristan jälleen maljaan

pisaroita herralleni

Nielen mustaa limaa

ja juhlin masennusta

haluni viiltää, kaivertaa

kylvää kaikkialle paskaa

sotaa, paskaa, sotaa

sieluni huutaa, janoaa

huoraan helvetille

syötän lihaani varjoille

Kohottakaa malja

ja juokaa tuholle

ihmisyyden rappiolle

ja turmelukselle

viha raiskaa lihani

kaaoksen tuulilla

tunnen vain kylmyyden

ja lopun saapuneen