Sun särkyä anna mä en

Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan

mä missä lienenkin niin tulen takaisin

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon

sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa

Mutta en sun särkyä anna mä en

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet

mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa

sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa

Mutta en sun särkyä anna mä en