Rauhaa vaan

Rauhaa vaan, ainoastaan

Rauhaa vaan, rauhaa vaan

Olen väsynyt taistelemaan, katselemaan

Kun punertaa yllä ei kenenkään maa

En tiedä, miksi lähdimme sotimaan

Kun ei kumpikaan enää muista

Kumpi teki väärää tai oikeaa

Meidän kahden pyhä sota

Meidät pian, se tomuksi jauhaa

Ellei se pääty rauhaan

Ei kaunaa, ei vihaa

Ei sotaa, ei tulitaukoakaan

Rauhaa vaan, ainoastaan

Pauhusta purjehtimaan rauhan satamaan

Kaadutaan omaan kunniaan

Ellei pystytä sotakirvestä hautaamaan

Juoksuhautaan

Ei ole mitään rajaa, valtakuntaa

Mitä enää puolustaa

On vain koti-ikävä sotilaan

Ei kaunaa, ei vihaa

Ei sotaa, ei tulitaukoakaan

Rauhaa vaan, ainoastaan

Purjehtimaan rauhan satamaan

Rauhaa vaan, ainoastaan

Ei väärää, ei oikeaa

Rauhaa vaan, ainoastaan