Vaaratar

Ei syntymää kuin muut

Vaan tuhkasta luotu on luut

Tulta hengittää vaan on

Ilman rakkautta niin rauhaton

Valo viimeinen kuin ois kun saapuu

Vie sydämen ja yöhön pois tummuu

Vaaratar

Niin jalkojensa alla

Käärmeet kuolee

Saapuu Vaaratar

Ja hiuksiansa tuhon liekit nuolee

Kuolon tuonee

Ei kuolemaa saa hän

Kun ikuisen sai elämän

Eikä rakastaa näin voi

Vain murhetta rakkaus toi

Elo ainainen kun tuo vain tuskaa

Yö muistojen ei koskaan suo rauhaa

Saapuu Vaaratar

Saapuu Vaaratar

Ja hiuksiansa tuhon liekit nuolee

Kuolon tuonee