6.30

Kuu kulkee yksin yössä minä yksin heräsin

tyhjää alta lakanoiden syliin keräsin

en sua löydä niistä oot jo haihtunut

ikävään pop-iskelmään sä olet vaihtunut

6.30 oot viikon ollu pois

on täällä tyhjää niin kuin muakaan ei ois

jotenkin tää juttu nyt vain kääntyi väärinpäin

eihän meille pitänyt koskaan käydä näin, näin yksin jäin

Vaikka kuinka halusin

osannut en paremmin

kun tulee yö, se maahan lyö

tämän pienen ihmisen jolta särjit sydämen

kun tulee yö, se maahan lyö

tämän pienen ihmisen jolta särjit sydämen

niin vain särkyi sydän sen

Aika kerää sirpaleet on kyyneleet liimaa

palat liittää yhteen ehjäksi ei kuitenkan

jos aikaa riittää se saattaa parantaa

vaan kuluu liian hitaasti se joka odottaa, saa odottaa

Vaikka kuinka halusin

osannut en paremmin

tajuan sen viimeinkin

sä et tule takaisin

kun tulee yö, se maahan lyö

tämän pienen ihmisen jolta särjit sydämen

kun tulee yö, se maahan lyö

tämän pienen ihmisen jolta särjit sydämen

niin vain särkyi sydän sen

Tiedän miltä tuntuu elämä kun opettaa

se heittää kuraa pulpettiin ja hyvää tarkoittaa

on sydämensä kanssa turhaa olla miestä

on vaikee suuntaa kääntää jos on jalat irti tiestä

Kun tulee yö, se maahan lyö

taas tuon pienen ihmisen jolta särjit sydämen

kun tulee yö, se maahan lyö

taas tuon pienen ihmisen jolta särjit sydämen

kun tulee yö, se maahan lyö

taas tuon pienen ihmisen jolta särjit sydämen

kun tulee yö, se maahan lyö

taas tuon pienen ihmisen jolta särjit sydämen

niin vain särkyi sydän sen