Tulenkantaja

Zipolla talon nurkkaa kärventää,

ei nouse edes savua vain näpit kärähtää.

Hirveen huudon päästä, karkuun ampaisee.

Meni kosto vituiksi, se mieltä kirpaisee.

Raukkapaskan sydän korventui karrelle,

kun nainen tulinen, antoi toiselle.

Ei rakkaus roihua, ei ees iske kipinää,

liehuvaa liekinvartta rallattaa, muttei hekumaa irti saa.

Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen

Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen

Sydän hellä lämpöinen, pyromaani Vatasen

Lemmen liekkiin leimahti, pohjaan palaen

Puolisammuneena makaa sohvalla,

tsiikaa liekehtivää tornia, polttelee pieruja ja ääneen kiroaa.

Palomiina lohduttaa tulenkantajaa, kurkihirsi roihahtaa.