Eevan Perintö

Surulliset päivät

seisovat rivissä

odottavat aikaansa

tuoda terveisensä

oudoilta seuduilta,

karuilta mailta

Valonkantajan luota,

ikikylän perukoilta

saapuu ikävän henkäys,

kaihon kosketus

muistan taas osani;

Onnellinen, en saa olla

Onnellinen, en voi olla

Mitä täältä etsin?

Mitä täältä saan?

Vain omassa päässään voi

tätä paikkaa

paremmaksi rakentaa