Itkussa

Lähdinpä vain katsomaan

lujaa luontoani,

sakeaa vertani,

kauas yötaivaan taa

meriin rannattomiin

Aamua täällä odotan

kuun tomua satelee

taivaalta harteilleni

Kuka sitä päälleni kylvää;

pahoja ajatuksia?

Nauraa, nauraa Perkele itkussa!

Laulaa, sen pilkkakirveet itkussa!

Seinästä seinään

kuljen kauan,

ihmiselon verran

välissä ikkuna, josta

katselen ihmisten

iloista elämää