Nimensä unohtaneen rukous

Tuli on sammunut, vain savu elää

Rikinkatku kiemurtelee kutitelleen nenää

Odottelen tässä milloin savuvana kuolee

Silloin minä löyhkähenki hylkään tämän kuoren

Kestänyt on panssarini kaikki nämä vuodet

Makaan luolan uumenissa haavojani nuollen

Leuonloimu laskenut aarteideni päälle

Tässä minä makaan

Pelkkä muinaisjäänne

Anna siivenisku

Anna vielä kaksi

Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi

Anna vielä henkäys

Anna vielä toinen

Anna minun olla vielä kerran kokonainen

Anna vielä henkäys

Anna vielä toinen

Anna minun olla vielä hetken kokonainen

Ennen en pelännyt ketään taikka mitään

Pohjoisesta etelään ja lännestä itään

Kumarrettiin nimeäni, sain liekilleni tilaa

Nyt olen pelkkä suomusäkki, josta tehdään pilaa

En muista nimeäni

Ei kukaan sitä enää toista

Ei ole kumppania, ei lohtua, ei ketään toista

Joka kanssani kituisi tätä viimeistä aikaa

Jossa jäljellä ei ole enää rahtuakaan taikaa

Anna siivenisku

Anna vielä kaksi

Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi

Anna vielä henkäys

Anna vielä toinen

Anna minun olla vielä kerran kokonainen

Anna vielä henkäys

Anna vielä toinen

Anna minun olla vielä hetken kokonainen

Anna minun olla vielä kerran kokonainen

Anna minun olla edes hetken kokonainen