Kesäyö

Istuin hämärässä

alkoi hetki joka tuntui kuin

ei se loppuisi milloinkaan.

Hetkeksi hiljaisuus saapui

luokseni kuin olento ja huusi:

"Älä pelkää maailmaa."

Istuimme hetken yhdessä ja

avaruus katsoi meitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Herään rannalta, on yö

kirkkaampi päivää valopisteet

taivaalla liukuvat aamuun.

Olen unohtanut

mistä tähän kuljin,

verhoudun unohduksen kaapuun.

Vaan muistan ilmalaivueita,

taivaanrantaan lentäneitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Istun hämärässä,

odotan vieläkin hetkeä

joka ei lopu koskaan.

Saapuisi hiljaisuus,

kertoisi minulle kuinka

kaikki lopulta katoaa.

Näen valot taivaalla, ja juoksee

selässä kylmiä väreitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä.

Ulkona kesäyö,

satoi kasvoille