Se vaikenee joka pelkää

Painaako niskaa

Heitä pois nöyryys turha

Jos tiedät liikaa

on hiljaisuuskin murha

Idiootit aina iloitsee

väsymättä mässäilee

Sidettään jos silmien eestä raottaa

se fiilistä häiritsee

Niin lauma toimii

kun läskit kaljut käskee

Karjaansa soimii

kun itse työtään ei tee

Alas maahan renki jo pokkaa

asemaansa varmistelee

Mitä haaviinsa hamuaakaan

kynsin hampain kii pitelee

Se vaikenee joka pelkää vastausta

ei kestä totuutta, jää vaille vapautta

Se vaikenee joka pelkää muiden mieltä

ja hiljeten väistää vain tyhmemmän tieltä

Kallista tahtoo

halvalla halpaa saa

Kuopastaan huitoo

sen kaivoi ahneudellaan

Sitten syyttää herrojen herraa

joka väärin laumaansa vei

Kun on itse laskenut alleen

miten niin muut tunnusta ei

Se vaikenee joka pelkää mieltä muiden

hukkuu myötävirran ruuhkan sekaan uiden

Vaienneet äänet

taistelu turha raukeaa

Auennein nyrkein katselen raakaa aukeaa

Polvilleen maahan ratsuni uljas kumartuu

Niin siis kaikki taipuu

ja viirit maahan vaipuu

Vielä aamu aukee

auringon kanssa nousee

Voittaja kulkee tuolla kanssa valtikan

kruunun, ja viitan kiihkeän taiston tahriman

Tuon viimeisen aamun airuen jälkeen

joukko huutaa:

"Milloin harha jatkuu! Mistä taivas alkaa

ja miksi kaikki loppuu?"

Voitto heille kuuluu

se tuhkan alle hiipuu

Nuotioiden ääreen aarteineen käy

vielä etsii

Ei näy mitään