Tulva

Ajelulla puutaloja

Joissa on onnelliset asukkaat

Osoiteltiin

Tuo voisi olla meidän

Autoja nyt seisahtunut

Kaduille vesi ne on saartanut

Loppu tää on

Mut ei maailman

Mä tiedän

Kaupunki tulvii

Hukuttaen mukanaan eilisen

Kohistessa sadekuuron

Et kuule kun kerron

Sun jälkeesi on yksinäisyys

Pahempaa kuin koskaan ennen

Kaupunki tulvii

Huuhtelee katujaan

Pesee pois muistojaan

Meistä ei enää

Jäljellä mitään

Päivässä haihtuu

Toiseksi muuttuu

Se vihloo ja syö

Joka ytimeen asti käy yksinäisyys

Tänäänkin minä luovutin

Annoin sen nylkeä mua

Ajelulla puutaloja