Eloonjäänyt

Jossakin vaiheessa on koneen laskeuduttava

Jossakin vaiheessa on lasku maksettavana

Jossakin vaiheessa on veri veteen sekoittuva

Muut nousseet koneet kilpaa paetessani kadotin

Nyt jäätyisin hengiltä pois kyydistä jos hyppäisin

Kerosiini palaa, horisontin yllä aurinko - se laskee, kauniimpana kuin koskaan

Pakkolaskun, tulen, paineen läpi viestinä on lyhyesti: Ei ole eloonjääneitä

Musta laatikko, tästä selvinnyt ei ihminen

Katkaisen pian virran, säästän voimavarani

En osaa uida, silti yrittää voin kaikkeni

Taistelleen pinnan yllä, haukkoen happea, suolavettä, myrkkyjä, huutaen apua

Jos olisimme kehittyneet tarpeeksi, ehkä oppineet lentämään omin siivin

Emme kontrolloi hakien olisi eksyneet reitiltä luonnonlakien, vaan nähneet yli rajojen, yli ohjainten

Taivaalla jahtasin aurinkoa, tavoite oli puhdasta hulluutta

Mutta korkealta näin miten meri on suuri, kaartuva, kaunis pilvien muuri

Ääntäkin nopeammin pakenin loppua, kunnes lopussa uskalsin todeta

Evoluutio jää, vain ihminen häviää, ei meitä ollu syytä säilyttää

Säilyy kaaos kontrollissa

Ylitse rajojen, aaltojen, vihollisten, eloonjääneiden, toivon rippeiden,

Matkaa on taitettu liiankin kauan

Näen kaiken nyt selvemmin, tiputan kyydistä kaiken turhan painon pois

Kuka haluaa olla ilmaa raskaampi

Nojaan pehmeään istuimeen, tallennan tarinani

Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen

Taivaalla jahtasin aurinkoa, tavoite oli puhdasta hulluutta

(Hulluuden me hallitsimme)

Mutta korkealta näin miten meri on suuri, kaartuva, kaunis pilvien muuri

(Muureja me rakensimme)

Ääntäkin nopeammin pakenin loppua, kunnes lopussa uskalsin todeta

(Lopussa me hävisimme)

Evoluutio jää, vain ihminen häviää, ei meitä ollu syytä säilyttää

Säilyy kaaos kontrollissa

Ja kun meri kutsuu, minä kuuntelen

..jäätikkö suli jossain kaukana, juhla jatkui mutta juoma oli lopussa..

..luteet syöpäosastolle, maailman sisällissota oli syttynyt..