Kuoliaaksi ruoskitut hevoset

Syväjanoon synnyimme katkerina

Lukemaan lukemattomat kalkkiviivat

Pianolan katkovat melodiat

Kuoppaisen reittimme tahtikartat

Olisi kaupparahtimme käypä arvo

Matkantekijän muistojen kultasampo

Mutta kirosimme Ajurimme kuormasta syövän

Halusi Unholan porttiin päänsä lyövän

Verinahalle satuloimme satuhahmoja

Loimme paraatin vapaaksi

Parasiitin ohjaimiin

Kirotut eivät tietänsä kysy

Kirottujen tie kierona pysyy

Aisankannattajat raudat kauloissaan

Muotopuoli karavaani ratsaillaan

Piiskan soidessa niskat taittuvat kumaraan

Jälleen ruoskitaan kuolleita hevosia

Mutta jonain päivänä kulkue korpeen suojautuu

Ja valon säde sytyttää kaulapuuni kytemään

Jonain päivänä rautaketju haurastuu

Halttaa karavaani

Puolitankoon lippu paraatin