Älä puhu poika

Sotaa, sotaa, sotaa!

Saisinko? Saisinko?

Saisinko nimen alle siihen viivalle?

Sano, poika, niin vihan valtio rajataan

Satanus, itseteossa juovuksissa vihan humala

Siinä pahuus, missä viha, myös on Jumala

Todellinen paha

Onko valta vai raha vai ahneus?

Vai tyhmyys, jonka ihminen kirjoittaa?

Onko se aika, kasvatusmaailman tapa: hammas hampaasta?

Ihmiset: tuomitun määritelmät?

Sotaa, sotaa, sotaa!

Älä puhu poika

Kuunnellaan, jos hiekka lasissa tippuu

Anna menneiden olla

Mikään ei muutu paperini musteessa, vaan annan nimeni

jos ostamme pidemmän nuoruuden

Näistä vähistä päivistä en tuhlaa yhtään

Elämme sitä päin

Minä sinua ja sinä minua ja heitä

Sydän on kotona ja koti on sodassa

Sota on loputon ja sydän on puhdasta tulta

Palaen se savuu näkyy kauas

Se savu on mustaa

Anteeksi, en ehdi rakastaa

Sotaa, sotaa, sotaa!

Voi kun et puhuisi, poika

On meidän se tajuttava, tajuttava unohtaa .