Tsunami

Haaskoja ja lokkeja ihmishaaksirikkoja

Sumu rantaviivalla siivilöi freoniaaltoja

Mantereet kai liikahtivat, meri metrejä vajosi

Suuri sininen vetäytyi jättiläisaalloksi

Egokatastrofi

Humaani tsunami

Evoluution sykli

Edessä epilogi

Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy, aika paeta, lähtölaukaus

Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy

Varmin keino päästä hengestään on jäädä rantaan makamaan

Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy, aika paeta, lähtölaukaus

Vesi vetäytyy, vesi vetäytyy

Neljä päivää, juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä

Kolme päivää, liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu

Kaksi yötä matkaa on, rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä

Lentokentän päähän pääsi puolet

Loput on kuolleet

Kramppaavilla jaloilla raavittiin kalkkiviivoja

Ei ollut enää tunteita, vain kooma ja amok-juoksua

Rannekello, pulssimittari, rakennekynnet, vahvin voittaa

Merkkikengät tahmeina kynsien haljettua

Tien vasempaan laitaan köyristyvät nuo, jotka uskossaan katseensa ylös luo

Taikauskon, kiihkoilun ja vainon sain jättää taakseni, kun toisen laidan hain

Oikealla ylpeät laulaen hoki: "Sankari on kuollessaan parhain toki"

Marssivat ankat jonossa vesirajaan

Me muut, me muut juoksimme keskeltä ja lujaa

Neljä päivää

Kolme päivää

Kaksi yötä matkaa on

Lentokentän päähän

Kuolemasta kuolemaan antibiootit estivät yhä uudestaan

Haluan levätä, en juosta enää, kliimaksien intervallit jättää

Vedän, vedän, vedän ,vedän happea ja ehkä jaksan metrin

Juhlistaisin lepoa, kuolemaa, ei, ei, haluan sittenkin taistella kilpailussa täällä

Hukkuvan planeetan pinnan yllä

Neljä päivää, juoksu ylämäkeen jatkuu, on korkealle ehdittävä

Kolme päivää, liike lihakset rikkoo, veri happona kuohuu

Kaksi yötä matkaa on, rajat ja raajat on auki, ei passeja tarvita, sillä

Lentokentän päähän pääsi puolet

Loput on kuolleet