Orret

Niin saapuu kuin itse elämä

vasten yötä ajaen ‒ vaan pääseekö perille?

Käy katuani pitkin,

tervehtii hauturitkin

‒ vaan pääseekö perille?

Tammiarkut oikealla,

vasemmalla kukat lumpeen

‒ kyllähän hauturi minut tuntee!

Muistolauseet mennehistä,

puheet muinoin lämpimistä

‒ kyllähän hauturi minut tuntee!

Kiirehdin kuin kyytiin viimeiseen,

viimeisen ajurin

vaikka tajusin

kantta kenelle avataan!

Jälleennäkemisen toivossa puolella

toisella, jos on tilaa

Kiirehdin kuin kyytiin viimeiseen,

viimeisen ajurin

vaikka tajusin

kantta kenelle avataan!

Kurotan kuin korteen viimeiseen

viereen tuon ajurin

vaikka tajusin

kenen orsilla tavataan!