Työmies

Ontui mies vaivalloinen

urho työtön ja onneton

pihassa pöydästä toiseen

kukkarosta kukkaroon

Toivoi almua avuksi

yhtä markkaa elannoksi

kolikon helpompaa elämää

Kiinni pysyivät rahahanat

ummessa aarreukset

ei ojennu avun käsi

koura killingin keralla

Jatkoi matkaa urho työtön

miesi mustanpuhuva

tuntija tummuvan taivaan

Vaihtoi pihan puolikasta

uus ol edessä alue

toivon kanssa käsitysten

"jospa täällä tärppäisi", kun

Notkui pöydät patojen alla

niiasivat runsasta ruokaa

yltäkylläisyys ylinnä

Vaan kahta verran kauheammin

tupla ilkeyden ivalla

toivotettiin urhon muoto

kehotettiin kerjäläinen

Helvettiin nyt heilahdella

ottaa suunnaksi etelä

kulkea kuumuutta kohti

Ukko kääntyi kantapäillään

varsin paikalta pakeni

miesi mustanpuhuva

tuntija tummuvan taivaan

Painoi mieleen pahan sanan

toivotukset Tuonen maille

virkkeet vihoviimeiset

Niin vierivät vuodet rivissä

ajast` ajat asennossa

kunnes soitti Tuonen laulu

kohtalo miekkosen vapautti

Urhon ontuvan toimistaan

raskaan kerjuun raadannasta

elämästä erakkomielen

Alkoi matka joen vartta

manan ojalla edetä

kohti merta kuumanlaista

ulappaa tulen ikuisen

Odotti vastassa miekkosta

hehkuvan hiilloksen herra

päällikkö paikan alavan

Miehelle työtä tarjosi

työttömälle virkatointa

pestiä aalloilla petojen

hiilloksen hoitamishommaa

Kurjuudesta kun kaiken tiesi

kuolon synnit kummeinaan

onnettoman elämän mitalla

Pesti oli miehen mieleen

haluttu tuo hiillostoimi

liekkimeren lautturina

lossivahtina vainajain

Uniformu ukkosesta

prässit sirkkelin teristä

kiehuvaa pikeä poletit

Ensi aamu uuden toimen

sarastus askareen alkavan

saattoväkeä rantaan saapuu

tulijaa tutun oloista

Kadonnut kiusaajan nauru

itku ilkkujan iholla

huokaus hipiällään

marraskedellä kauhun varsi

Työmies viimein hymyilee