Yönseutu

Ottivat malliksi metsänlaidan ja pihamaistakin puolet poies

Mihin sitä enää suksensa laittaa kun porstuan sinäkin kadonnut

Kyllä sitä suoran nuhteen kestää,

vaan vihjailut ovat erikseen

Mihin sitä illalla päänsä laittaa kun

tyynykin on paikkaa vaihtanut

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa

Lattia kylmennyt aamun tullen ja unen velkakin entisestään

Kasvaa kuin takuumiehiksi kelpaa

Kuutamo, Kaiho ja Katkeruus

Särky ja kolotus kyljet peittää kuin eilisen

heinät on patjoista viety

Nyt vuode on lattian levyinen kera pölyn ja kärpästen raatojen

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa

Naapuritorpan piipusta nousee sankka ja kovin punainen sauhu.

Tarkemmin katsoen selkään yön ovat seinähirret karanneet

Jotain sentään hakijain kelkasta jäi ja unhettui mukaansa ottaa

Väsyneen pään mentävät reiät on myllykivissä kaikkineen

Eikä siinä muassa tullut muuta

Kuin nahkavöihin uudet reiät

On yönseutu edelleen sitä pahinta aikaa