Leonard Ei Laula

Jossain lännessä kartano on,

jonka emäntä huutaa,

lujaa huutaa,

kaaressa päätään lattiaan lyö,

hokee "Saatana, Leonard!"

eikä juuri muuta.

Kulmalla siinä on tanssipaikka

ja pahainen

putkan lainen,

kaikissa niissä olen laulanut,

sen tietää poliisi

ja moni rikas ikänainen...

Vaan kun vätyksen luonna laitettiin,

ja rouvilla rahaa riitti, niin

en voinut olla lankeematta laulelmiin...

Olin siis joutunut joutomaalle

ja jälkikin oli

työn mukainen,

vaan pahuudesta mitään tehnyt en -

jos joskus lauseen lauloinkin,

olosuhteet saneli sen.

Silloin kun säkkiä päähäni painettiin,

koristeeksi köyttä kiedottiin,

en voinut olla lankeematta laulemiin...

Silloin liversin laulamaan se pahan d:n

- jo joku katos joen pimeyteen,

ikuisuuksiksi

sementtikinttuineen...

Nyt omatunto soimaa: kutittaako tollon kaulaa?

paras olisi, ettei Leonard laula.

Ihanainen isänmaa

on alkanut allani kuumottaa,

on hämäräherraa leskirouvaa monta

kovin katkeraa - voi tapahtua

nöyrälle kertojallenne

jotain väkivaltaista, peruuttamatonta...

Vaan kun vätyksen luonna laitettiin,

ja rouvilla rahaa riitti, niin

en voinut olla lankeematta laulelmiin...

Silloin kun säkkiä päähäni painettiin,

koristeeksi köyttä kiedottiin,

tuli tarve tutustua toisiin maisemiin...

Siis jos jostain nappaat nelirenkaisen,

järjestän passin ja muun kaiken,

ja rajan takana

lupaan että laula en.

Silloin tanssin kanssasi, vaikkei tulisikaan

se kaunista katseltavaa olemaan, ja lupaan:

(2x)en lausettakaan laula, en sinusta ainakaan,

en nuottiakaan laula, en sinusta, milloinkaan.